Gula Villan
est. 1880
Elokuussa 1890 Suomenlahden rannikolla riehui poikkeuksellisen voimakas hirmumyrsky, ”Augustistormen”. Tuulennopeus nousi jopa 50 metriin sekunnissa, ja myrsky kaatoi puita laajoilla alueilla Loviisasta Hankoon. Näistä myrskyssä kaatuneista puista sahattu puutavara muodostaa perustan monille Iso Vasikkasaaren alkuperäisistä rakennuksista.
Tätä ennen Iso Vasikkasaari kuului Gräsan kartanon tiluksiin, ja saarella tiedetään olleen kalastaja-asutusta jo 1700–1800-luvuilla. Saaren elämä rakentui pitkään meren ja vuodenaikojen ehdoilla, osana Espoon saariston käytännöllistä arkea. Vuonna 1877 saaren osti Gräsan kartanolta pankin omistaja Abel Landén, Venäjän tsaarilta kunnallisneuvoksen arvonimen saanut vaikuttaja. Landénin aikana saari alkoi muotoutua huvilasaarena. Saaren itäosaan rakennettiin Röda Villan sekä Leipurinmökki pihapiireineen. Huvilan terassilta johti huolellisesti rakennettu puutarhapolku, valkoisella hiekalla ja simpukankuorilla reunustettuna, kohti höyrylaivapaviljonkia – yhteyttä, joka sitoi saaren osaksi vilkasta merellistä liikennettä.
Myöhemmin Landén jakoi saaren huvilapalstoihin lastensa kesken. Saaren eteläosan peri hänen poikansa Alfons, jolle rakennettiin pitsihuvila Castbourne nykyisen Gula Villanin rannan tuntumaan. Tulipalo tuhosi alkuperäisen rakennuksen, minkä jälkeen uusi Castbourne rakennettiin ylemmäs rinteeseen. 1920-luvun alkuvuosina merkittävä osa saaresta, mukaan lukien Alfonsin länsipuolella sijainnut huvila, siirtyi Nygrenin suvun omistukseen.
Nygrenien aikana huvila kunnostettiin, meren puolelle rakennettiin terassi ja rakennukselle vakiintui nimi Gula Villan. Saaren elämä oli huolellisesti järjestetty ja pitkälti omavarainen. Saarella työskentelivät venemies, puutarhuri, huvilavahti ja useita palvelijattaria, ja arjen toiminnot sijoittuivat eri rakennuksiin pihapiireineen.
Huvilan rantaan rakennettiin aitta ja huvilan taakse vahdin mökki. Höyrylaivaliikenne toi saareen päivittäisen postin ja piti yhteyden mantereeseen elävänä. Leipurinmökissä leivottiin leivät, liinavaatteet pestiin väentuvan pyykkipadassa ja viimeisteltiin mankelituvassa. Saaren keskikentällä sijaitsevasta puutarhasta kerättiin tuoreet vihannekset, marjat ja kukat.
Talvisin miehet leikkasivat jäätä suureen holvattuun maakellariin, jossa sahanpuruilla peitetyt jääkuutiot säilyttivät viileytensä vielä keskikesällä. Kesäisin Saunalahdessa järjestettiin yhteisiä juhlia, niin kutsuttuja “olympialaisia”, jotka kokosivat huvilaväen ja vieraat yhteen.
Vuonna 1985 Nygrenin suku myi Stora Kalvholmenin tilan Espoon kaupungille. Gula Villan kunnostettiin ravintolaksi vuonna 1998, rakennuksen historiaa ja alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Nykyään Ravintola Gula Villanissa voi yhä aistia viime vuosisadan huvilaelämän: paikan, jossa saariston historia, arkkitehtuuri ja yhdessäolo kohtaavat.
Iso Vasikkasaari kieltolain aikaan
Iso Vasikkasaari ja Espoon saaristo nousivat merkittävään rooliin myös kieltolain aikana, jolloin pirtuveneet kuljettivat alkoholia Suomenlahden yli. Saariston sokkeloinen maantiede, suojaisat lahdet ja lukuisat saaret tarjosivat salakuljetukselle poikkeuksellisen otolliset olosuhteet.
Kieltolaki astui voimaan Suomessa vuonna 1919 ja kielsi alkoholin valmistuksen, myynnin, hallussapidon ja käytön. Valvonta oli haastavaa erityisesti rannikkoalueilla, joissa pitkä rantaviiva ja vaikeakulkuinen saaristo tarjosivat runsaasti piilopaikkoja. Iso Vasikkasaari oli yksi näistä paikoista, joissa salakuljetustoimintaa tiedetään tapahtuneen.
1920-luvulla Espoon edustalla nähtiin takaa-ajoja, takavarikointeja ja kiinniottoja. Kokeneet merimiehet tunsivat väylät ja saariston reitit usein virkavaltaa paremmin, ja kieltolaki jätti jälkensä alueen historiaan paitsi tapahtumien myös ihmiskohtaloiden kautta.
’Templet’ – Poseidonin temppeli
Iso Vasikkasaaren erikoisimmista rakennuksista on niin kutsuttu Templet, Poseidonin temppeli. Abel Landén rakennutti sen vuonna 1897 vävylleen, kreikan kielen ja kirjallisuuden professorille. Rakennus toimi huvimajana, ei muistomerkkinä tai rituaalisena tilana, ja sen viitekehys on selvästi klassinen ja sivistyshistoriallinen.
Alkujaan temppeliä koristivat ulkopuoliset puuleikkaukset sekä kreikankieliset tekstit. Katon harjan molemmin puolin sijainneet keltaiset kattoikkunat poistettiin 1980-luvulla. Rakennuksen takaseinällä on edelleen suuri Poseidonia esittävä öljyvärimaalaus, joka ankkuroi temppelin symboliikan meren jumalaan.
Saaren suulliseen perimätietoon kuuluu myös kertomus valokuvasta, jossa Salvador Dalí soutaa temppelisalmessa. Valokuvan olemassaoloa ei ole kuitenkaan onnistuttu vahvistamaan – tarina elää, mutta todiste on yhä löytämättä.
